sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Entäs nyt kun särkynyt kompassi pyörii ja allakka autioituu?

Tässä tuli hiljattain kuluneeksi kaksi kuukautta siitä kun päätin, että Netan on parempi jäädä asumaan vanhempieni luokse. Siellä se nyt on ja siellä se myös tulee olemaan. Ei siinä edelleenkään olisi mitään mietittävää tai ainakaan mitään, mikä miettimällä muuttuisi mihinkään suuntaan.

Minä olen koiraton. Kiikarissa ei ole koiraharrastusjuttuja. Voin tulla ja mennä miten haluan. Minulla on se tietty vapaus. Koiran omistaminen ei määritä minua. En ole enää opiskelija, jolla on koira. Olen vain opiskelija, joka ei enää määritä itseään koiran omistamisen kautta.

En tiedä miksi en ole varsinaisesti kaivannut Nettaa. Se ei ole kiinni siitä, etten välittäisi Netasta. Netta on siellä missä olemisesta se nauttii, eikä asian miettiminen muuta mitään. Ja silti minua jostain syystä itkettää kirjoittaa tätä postausta.


Koiralauma vanhempieni luona on kokonainen. Netta on siellä selvästi pirteämpi kuin täällä ollessaan. Täällä se oli jotenkin vaisumpi. Miru puolestaan oli kuulemma Netan täällä ollessa levoton. Enää sen ei tarvitse olla. Se tarvitsee Nettaa ja Netta tarvitsee sitä.

Tehtyäni päätöksen jättää Netta vanhempieni luokse mietin vähän, että mitä minä nyt teen. Minä olin jo tottunut siihen koiralliseen elämään. Totta kai sen jälkeen elämään jää jonkinlainen aukko. Se on väistämätöntä.

On oikeastaan aika mielenkiintoista tajuta, ettei minun elämässäni ole ollut sellaista ajanjaksoa, joka olisi edeltänyt koirallista aikaa. Kun synnyin, meillä oli Susku-koira. Siitä eteenpäin meillä on ollut aina vähintään yksi koira. Ei minulla ole mitään "aikana ennen koiria" -juttuja.


Oli miten oli, koiraton elämäni alkoi marraskuussa. Tiesin, että tarvitsen jotain mielekästä tekemistä. Kalenterini ei ollut pitkään aikaan täyttynyt koiramaisista menoista, mutta kyllähän koira aina tuo tietyllä tavalla tekemistä.

Loppuvuodesta menin lähinnä huvin vuoksi ainejärjestöni hallitusinfoon, joka sai minut kiinnostumaan hallituskuvioista. Minähän en koskaan ole ollut missään oppilaskunnan hallituksissa tai muissa, mutta nyt olen ainejärjestöni hallituksessa. Lisäksi minulla on pari hommaa Karjalaisessa Osakunnassa.

Rajoittamattoman kulkemisen takia minulla on ollut aikaa käydä opiskelijatapahtumissa. Olenkin käynyt niissä mielelläni. Miksi en kävisi? Hyvässä seurassa oleminen on mielestäni hyvä tapa käyttää vapaa-aikaansa.


En tiedä milloin tulen taas olemaan koirallinen. Tuskin vielä pitkään aikaan. En sen kummemmin ajattele koiran hankintaa. Tällä hetkellä ei olisi mitään järkeä ottaa koiraa. Nähtäväksi jää, tuleeko seuraava nelijalkainen astelemaan elämääni vasta hamassa tulevaisuudessa tapahtuvan valmistumisen jälkeen.

Olen miettinyt, olisiko siinä jotain "väärää", jos joskus hankkisin itselleni toisen koiran. Olisiko se jotenkin väärin Nettaa kohtaan? No ei tietenkään ole, mutta tietenkin se pisti miettimään, vaikkei se edes ole ajankohtainen aihe.

Kun elämä muuttuu niin, että siitä poistuu jotain, tulee kuitenkin tilaa jollekin uudelle. Koirattomuus ei tarkoita sitä, että tarvitsisi jäädä laakereilleen lepäämään. Täytyy vain muuttaa suuntaa. Joskus on niin kuin Irina laulaa. "Jotenkin on helpompi uskoo kohtaloon, et näin pitikin käydä."

torstai 14. tammikuuta 2016

Jos koiramme olisivat Facebookissa, osa 3

Millainen Netta olisi Facebookissa?

Netta

On henkilöiden Vilkku ja 50 muun kaveri
Kävi koulua Sitä sun tätä
Syntynyt 24. huhtikuuta 2010

Profiilikuva


Vilkku ja Miru tykkäävät tästä

Vilkku: Aijaijai, nyt on kyllä kaunis!
Netta: Höpöhöpö.. No kiitos nyt kuitenkin.

Kansikuva


Miru tykkää tästä

Miru: Kiva kuva, mutta mitä tän rajaukselle on tapahtunut?
Netta: Tää on hei taidekuva.

Netan tilapäivityksiä

For your information, oon nyt pysyvästi täällä idässä.
Miru: Jo oli aikakin.
Vilkku: Elämä ei ole mitään ilman sinua. Miru sanoi niin.
Miru: En sanonut!!
Vilkku: Älä valita, tykkäät kuitenkin.
Netta: Awwww!

Junat on hassu juttu.
Miru: Miten sä pärjäät siellä??
Netta: Hyvin.

Titteli kuulemma nimen eteen. Mitähän se meinaa?
Miru: Tuskin mitään kiinnostavaa.

Oli henkilön Miru kanssa paikassa Metsä.
Vilkku: Tää on nyt joku salajuoni.
Netta: Sori.

Niin kivaa, kaikki on niin kivaa!
Vilkku: Niin on!!

Pidän monenlaisesta ruuasta.
Vilkku: Minä pidän enemmän.
Miru: Mutta minä syön meidän kaikkien ruuat.

Autoilu on helppoo hommaa.
Vilkku: Eihän oo! Ei ainakaan mukavaa.
Miru: Pää kiinni, sä et tiedä tästä mitään.

Kevät! Kevät! Kevät kevät kevät!!!!!!!!
Miru: Vihdoin ja viimein.

Pitäiskö aloittaa vlogaaminen?
Miru: Pysy vaan siinä blogissa ja panosta siihen.
Vilkku: Aloitetaan yhdessä!! Se ois siistii.

Kuulinko juuri ruokakupin kilahtavan?
Miru: Mitä?!!!!! Sinne siis!!!!!!!!!!!!!!!!!
Netta: Jooooooo menoksiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!!!!!
Vilkku: Hohhoijaa... Se ei ollut ruokakuppi.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Mursu da linssilude

Netta ja Miru aika harvoin osuvat missään kisoissa otettuihin kuviin, mutta Miru näkyy eksyneen kameran eteen loppiaismätsärissä. Siellä tosiaan keskiviikkona oltiin tuloksenamme punainen ilman sijoitusta. Mutta onpahan Mirunkin harrastusvuosi nyt korkattu. 

© Seija Tuominen
© Tuuli Komulainen

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Jos koiramme olisivat Facebookissa, osa 2

Millainen Miru olisi Facebookissa?

Miru

On henkilöiden Vilkku ja 19 muun kaveri
Kävi koulua Collietoko
Syntynyt 10. maaliskuuta 2010

Profiilikuva


Vilkku ja Netta tykkäävät tästä

Netta: Jeeeee, vaihdoithan sä tän vihdoin!!! Eihän se edellinen ollutkaan sun profiilikuvana kuin vaivaiset kolme vuotta!

Kansikuva


Vilkku tykkää tästä

Vilkku: Hienoa, hienoa.
Netta: Mahtavaa, hei mahtavaa!

Mirun tilapäivityksiä

Miksi ulkona on niin kylmää?
Netta: Eilenhän sä valitit liiallisesta lämmöstä. Koittaisit jo päättää.

En millään haluaisi nousta ylös. Voisitteko vaihtaa lakanat joskus toiste?
Vilkku: Ei ole meidän vallassa toi homma. Sun pitäisi jo tietää.
Netta: Ei sillä että se sua jäämästä estäisi.

Pidän kovin paljon ruuasta.
Netta: Minä myös!!!!!!

En pidä sateesta.
Vilkku: Ei siinä mitään vikaa oo.
Miru: No onhan.

Miksi lelu ei lennä itsekseen, vaikka kuinka tuijottaisin sitä?
Netta: En osaa sanoa. Odotetaan viisaampaa vastausta.

Rakastan frisbeetä.
Netta: Ei tullut yllätyksenä.

Miksi tehdä työtä, kun Netta tekee sen puolestasi?
Netta: Haha. Aina yrität vain hyötyä. Just.

Toivoisin kovasti, ettette herättäisi minua liian aikaisin.
Vilkku: Jo on vaatimukset.

Ei kannata seistä, jos voi istua. Eikä kannata istua, jos voi maata.
Netta: Joo, tää on kyl totta.

Olen koko valtakunnan ruhtinatar.
Vilkku: Eh...
Netta: Tosi hyvä idea.

lauantai 2. tammikuuta 2016

Vaikka menis kaikki päin helvettii, laulan silti laa la la la la laa laa

Tänään käytiin Netan kanssa tokomölleissä. Tätä farssia ei onneksi ole videolla, sillä ei tätä voi kutsua muuksi kuin farssiksi. Onkin parasta mennä suoraan liikkeisiin.

Paikalla makaaminen 1 min

Netta vaati kaksi käskyä ennen maahanmenoa (toista edelsi käsien taputus yhteen, koska Netan ajatukset olivat jossain muualla). Paikallaan se pysyi kiltisti. Lopussa Netta ponkaisi oma-aloitteisesti istumaan, kävi sitten taas makaamaan, eikä omalla vuorolla kolmesta käskystä huolimatta noussut enää istumaan. Pisteitä en muista, koska lähdettiin ennen palkintojenjakoa viettämään myöhäisiä pikkujouluja, eikä minulla ole pistelappua. 

Seuraaminen

Joo.. Tuota noin. Netta haisteli ja oli sangen kaukana. Yritin välillä kutsua sitä luokseni, mutta se oli aivan hajujen maailmassa. Seuruuta ilman koiraa, mielenkiintoista. Ansaitusti tästä tuli nolla.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä

Hajuja, voi hajua! Ei mennyt maahan, eikä pysähtynyt edes seistäkseen. Nolla tietysti tästäkin.

Luoksetulo

Tuli yhdellä käskyllä, ei ottanut loppuperusasentoa ja haisteli matkalla. Jotain pisteitä tästä tuli.

Noutoesineen pitäminen

Kuten etukäteen arvelinkin, ei Netta kisatilanteessa suostunut kapulaa pitämään. Nolla siis.

Kauko-ohjaus

Jostain syystä perusasento oli vaikea asia ja muutamaan otteeseen mölleissä sai lempeästi Netan istumaan laittaa. Tässä se sentään teki jotain, eikä onneksi leikkinyt kurrea tai heittäytynyy kyljelleen. Jotain pisteitä saimme.

Estehyppy

Odotti kiltisti, hyppäsi, käytti ääntään, eikä ottanut loppuperusasentoa. Jotain pisteitä saatiin kuitenkin.

Kokonaisvaikutelmastakaan en muista, että montako pistettä saatiin. Tämä tokofarssi ei oikeastaan osaa edes harmittaa. Jouduin tosin toteamaan, että aika harvoin Netan kohdalla on loppujen lopuksi joutunut sanomaan näin, mutta möllit menivät kyllä osittain varsin perseelleen. No, tämä kerta oli tällainen. Sellaista sattuu.

perjantai 1. tammikuuta 2016

Oodi kapulanpitoilolle

Oi sula mahdottomuus
Oi kaikki neuvottomuus
Miksi menitte tämän liikkeen sääntöihin lisäämään?
Ei tule pieni Netta tätä ikinä oppimaan

Oi joulukuun päivä jokin
Oi tammikuun ensimmäinen
Palaset loksahtelevat paikalleen
Kapula pysyy suussa Netusen

Oi viimeinkin, viimeinkin
Oi Netta oppi sen sittenkin
Ja vaikka liian aikaisin putoaa, ei haittaa
Niin kauan kuin kapulan pito Netalle maittaa