tiistai 30. kesäkuuta 2015

Vinkkinurkka: treenien hittituote

Saanen esitellä yhden suosikkitreenituotteeni ja herätellä vinkkinurkkaa henkiin? Kyseessä ei sitten ole minkäänlainen yhteistyöpostaus, vaan tein tämän postauksen siksi, että yksinkertaisesti halusin nostaa tätä tuotetta enemmän jalustalle. Kyseessä on siis HelsiTarin treenitasku.

Oman treenitaskuni ostin kesällä 2013. Siitä asti se onkin uskollisesti palvellut minua niin treeneissä kuin kisatilanteissa. Varsinkin agilityssä treenitasku oli kesäisin huippuhyvä, treeniliivi kun tuntui hidastavan. Kisoissa taisin treenitaskua käyttää ensimmäisen kerran vappuna 2014, mätsäreissä taas sitäkin aiemmin. Agilitykisojen ja -möllien (?) sekä mätsärien lisäksi treenitasku on nähnyt myös rally-toko- ja tokomöllit.


Numerolapun kiinnitykseen sopiva klipsi ei näy yllä olevassa kuvassa, mutta sellainen taskussa tosiaan on ja siinä kisatapahtumien numerolaput ovat killuneet. Treenitaskuja tosin näkyy olevan sellaisiakin, joissa numerolapun saa takana olevaan muovitaskuun. Sellainen olisi varmasti vähän kätevämpi, mtuta tämä nykyinen vaihtoehto on ollut meille oikein hyvä.

Pikkutaskuissa ovat kulkeutuneet kakkapussit ja joskus kai myös avaimet. Isot taskut ovat olleet nameille pyhitettyjä. Ennen namit olivat aina oikeanpuoleisessa taskussa, mutta sittemmin olen taipunut ja oppinut pitämän nameja pääosin vasemmassa taskussa (paitsi mätsäreissä). Toiseen taskuun voivatkin eksyä sitten vaikkapa nenäliinat.


Yllä on vielä kuva treenitaskusta takaapäin. Takaosassa on siis yksi iso tasku, jota en kovinkaan paljoa ole tainnut hyödyntää. Sama juttu minulla on myös treeniliivien kohdalla. En vain osaa pitää takataskussa mitään.

Kaiken kaikkiaan treenitasku on ollut nappivalinta. Voin siis lämpimästi suositella sitä kaikille, jotka vastaavaa tuotetta etsivät. Minulla ainakaan ei ole mitään valittamista. Täydet viisi tähteä tälle tuotteelle siis antaisin.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Soopelisirkuksen sekalaiset kootut videot

Netankin blogiin on blogin historian aikana ilmestynyt jonkin verran videomateriaalia. Nyt onkin aika koota joitain videoita yhteen postaukseen.


Mikä voisikaan olla söpömpää, kuin höpsö pentu-Netta? Huomio! Videon katsominen omalla vastuulla. Emme ota vastuuta videon mahdollisesti aiheuttamasta pentukuumeesta.


Miten niin ollaan ehditty kokeilla kaikenlaista?


Polski, polski koirani.


Pidä tavoitteesi aina korkealla.


Sellainen on Netukainen, Nermareista Nermarein.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Sateen rummut

Jannika B - Sateen rummut
J. Wirtanen / H.M. Paalanen

Pysy siinä ystäväni
Kun maailma liikkuu ethän katoo


Meillä on vain tämä hetki
Sateen rummut lyö peltikattoon


Tää hetki elää sateessa
Pisaroiden ikuisuudessa
Meidän kotikulmilla
Autotallin katolla
Soi sateen rummut
Padampadampampam


Aika ethän kiihdy liikaa
Välittäisit vähän meistä


Meillä on vain tämä hetki
Sateen rummut lyö peltikattoon


Tää hetki elää sateessa
Pisaroiden ikuisuudessa
Meidän kotikulmilla
Autotallin katolla
Soi sateen rummut
Padampadampampam


Asfaltille aamu aukee
Reppu oottaa eteisessä


Kiskot vie sut täältä länteen
Sateen rummut lyö peltikattoon


Kun aika liitää valovuosissa
Pisaroiden ikuisuudessa
Meidän kotikulmilla
Autotallin katolla
Soi sateen rummut
Padampadampampam

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Harrastuskatselmus #3

Johan tässä on uuden harrastuskatselmuksen aika, kun edellisestä on jo yli kaksi vuotta.

Mätsärit


Tällä hetkellä Netta on käynyt tasan kuudessakymmenessä (kuka hullu näitä nyt enää laskee) mätsärissä. Tulokset ovat edelleen olleet kovin vaihtelevia ja samoin on ollut into. Tänä vuonna ainakin tähän mennessä vuoden mätsärimäärä on Netan osalta ollut harvinaisen alhainen.

Näyttelyt

Viime vuonna käytiin Suvi-Kareliassa noukkimassa H. Sittemmin olen päättänyt, ettei Nettaa tulla virallisissa näyttelykehissä näkemään ennen kuin vasta veteraanikehissä. Ei nappaa. Ei jaksa.

Toko

Tokoa ollaan treenattu enemmän tai vähemmän. Tarkoituksena olisi perehtyä erityisesti uuden alokasluokan sääntöihin, mutta olemme kuitenkin myös käyneet jo yksissä tokomölleissä. Rasti seinään siis!

Agility

© Laura Pitkänen
Vuonna 2013 aloitimme niin kutsutun kilpailu-uramme. Takana on kaksikymmentä virallista ja kaksikymmentäseitsemän epävirallista starttia. Viime vuoden treenasimme pienryhmässä, emmekä hakeneet tälle vuodelle ryhmäpaikkaa. Jotenkin kummasti vain ajauduttiin kisojen pariin, vaikkei se ollutkaan tarkoitus...

Koiratanssi

Soutaa ja huopaa, soutaa ja huopaa. Musiikki vaihtuu, mitään ei tapahdu. Ryhtiliikkeen aika?

Haku

Vaikka Netta ei olekaan palveluskoira, olemme päässeet treenaamaan hakua jonkin verran. Suunnitelmissa on rullailmaisun opettaminen.

Rally-toko

© Iida
Ensikosketuksemme rally-tokoon oli koiraleirillä viime vuonna. Sittemmin olemme käyneet kahdessa koulutuksessa, yksissä möllikisoissa ja kaksissa virallisissa kisoissa. Tähtäimessä on koulutustunnus sekä ainakin avoimessa luokassa kisaaminen. Ja ylemmissäkin luokissa kisaaminen, jahka avoimesta joskus selvitään.

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Mirun kesäturkki!

Viime viikolla Miru sai kesäturkin. Toisin sanoen sen pöksyvillat kokivat lyhenemisen ja myös Netan pöksyvilloja ohennettiin. Näillä mennään kesään siis! Mitään radikaalimpaa ei sentään ole luvassa, sellaiseen kun ei tarvetta ole.

Tässä on nyt sitten edessä sellainen juttu, että seuraavan kolmen viikon aikana en ole blogin äärellä. Mutta äärimmäisessä viisaudessani olen tuolle ajalle ajastanut joitain postauksia, joten ne sentään ilmestyvät tänne. Facebookiin tosin en tietenkään niitä ennätä päivittää. Että tällaista tällä kertaa, palataan asiaan heinäkuussa.


tiistai 9. kesäkuuta 2015

Antipalveluskoira videolla

Tänä iltana (tai no eilen, mutta eilisen puolella aloin tätä postausta kirjoittaa) käytiin jälleen collieiden hakutreeneissä ja oikein mukavaa oli taasen. Mikäli blogiin on luottaminen (ja blogihan on kiistaton muistio), olivat kyseessä Netan yhdeksännet hakutreenit. Netta oli vuorossa viimeisenä ja kaikki neljä maalimiestä olivat piiloissaan valmiina.

Kaimmi maalimiehet löytyivät, vaikka viimeisen kohdalla oli erityisen paljon haastetta. Netta etsi ja etsi ja löytyihän se maalimies lopulta, vaikkei niin kaukaa kuin yleensä. Ensi kerralla (joka on ties milloin) pitänee siis osan maalimiehistä olla piilossa vähän lähempänä keskilinjaa. Ja toki tämä viimeinen maalimies oli piilossa jonkinlaisessa kuopassa, mikä taisi myös osaltaan vaikeuttaa asiaa. 

Koska emme näemmä pidä järkevästä järjestyksestä, pääsemme ensimmäiseen maalimiehen. Siinä olikin Netan osalta vähän jännitystä, maalimies kun oli pressun (?) alla piilossa. Netta kuulemma aluksi alkoi haastella maata (sijaistoiminto), mutta koska maalimies puhui sille, se tajusi, ettei tämä ollutkaan niin paha juttu.

Myös toinen maalimies oli pressun alla ja kolmas olikin sitten kaatuneen puunrungon juuriosan takana. Seikkaperäisemmin en nyt jaksa näistä maalimiesten löytymisestä löpistä, koska (tadaa!) saimme treenikaverimme videoimaan treenimme. Video on postauksen lopussa.

Niin. Tosiaan pariin otteeseen piti pariin kertaan toistaa Netalle hakukäsky, mutta muuten ei kai ollut mitään ihmeellisempää. Heinäkuussa pitää etsiä sopivia välineitä rullailmaisun opettamiseen. Tämän hetken agendaan se ei nimittäin oikein sovi.



PSST. Video toimii kyllä, vaikka jostain syystä pysäytyskuvan sijaan näkyy tuo harmaa kuva, joka kai joskus ilmaisee sitä, ettei video muka toimisi tmv.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Ollaanko tämä kesä näin?

Olavi Uusivirta - Ollaanko tämä kesä näin?
san. Olavi Uusivirta

Kesä on täällä taas
Istutaan hiljaa missä raiteet risteytyy
On tuulensuoja
Valkea taivas


Sanoja käännellään
Kuin muovailuvahaa ajatellaan
Näkevämme samat kasvot
Lumimiehen


Sopivasti muistetaan
Vain puolikas totuus siitä kuinka
Vapaita ollaankaan


Ollaanko tämä kesä näin?
Puistojen katveissa toistuvat kuviot
Ollaanko tämä kesä näin?
Sulla on syksyllä uudet kuviot
Arkeologiset kaivaukset ja muut


Kesäkissan kuolema kosketti meitä
Kaupungin ylle laskeutui sumuverho
Veti henkeen
Viimeistä tupakkaa hoipertelevat vastaantulijat
Muistamatta nimeään


Käsi kädessäni
Mitä ne meistä kertoo
Mikko näki liikaa kai se aavisti vappuna
Pysyi hiljaa
Pysyi hiljaa


Ollaanko tämä kesä näin?
Puistojen katveissa toistuvat kuviot
Ollaanko tämä kesä näin?
Sulla on syksyllä uudet kuviot
Arkeologiset kaivaukset ja muut


Ollaanko tämä kesä näin?
Ollaanko tämä kesä näin?
Tyttöjen huiveissa toistuvat kuviot
Ollaanko tämä kesä näin?
Kohta on kaikilla uudet kuviot
Kalpeat kasvot, talven tuppisuut

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Vielä joskus odotus palkitaan

Vanha tuttu ikuisuusaihe. Ainoana vaihtoehtona on aina vain odottaa, kunnes oikea ajankohta vihdoin koittaa. Vuosi vuodelta se ajankohta on lähempänä. Ensin oli kolmen tai neljän vuoden odotus. Tai jotain sinnepäin. Nyt on enää parin vuoden odotus.

Toisen oman koiran hankkiminen. Siitähän tässä näin yllättäen on kyse. Mistäpä muustakaan? Joskus kahden, ehkä kolmen, vuoden päästä alkaisi varmaan olla sopivin aika koiran hankintaan. Kaiken järjen mukaan. Ensin pitää tietysti päästä opiskelemaan (kun vain tietäisi tässä vaiheessa, missä ollaan ensi syksynä) ja saada selville kaikki asiat, jotka voivat pennun ottamista viivästyttää.

Vuodet 2017 ja 2018. Hei, nehän vuodet ovat ihan pian. Todella, todella pian. Varsinkin kun aika tuntuu kuluvan koko ajan nopeammin ja nopeammin. Mutta parin vuoden aikana ehtii vielä tehokkaasti punnita asioita, seurailla koirajuttuja ja ajatella ehkä vähän liikaakin.


Eihän tuo suuri ja tuntematon ajanjakso parin vuoden päässä ole vielä mitenkään kiveen hakattu koiranhankkimisaika. Ehei. Kyllä minä tiedän, että elämä voi muuttua ja mitä tahansa voi tapahtua. Mutta jos mitään kovin erikoista ja mullistavaa tuota ennen ei tapahdu (ja kaikki menee niin kuin olen käsittänyt ja toisaalta niin kuin pitääkin), voi tuo olla juuri Se Ajankohta.

Podin alkuvuodesta enemmän koirakuumetta kuin pentukuumetta. Haaveilin niitä aikoja, kun koira olisi jo aikuinen. No, kuume kuin kuume. Aina se tulee samaan aikaan vuodesta mennäkseen ohi - ja tullakseen joskus takaisin. Vain jotta voisin todeta, ettei auta kuin odottaa. Koska minulla ei ole muita vaihtoehtoja.

En halua ottaa toista koiraa ennen kuin opintoihin (ilmeisesti) kuuluvat ulkomailla olemiset ovat ohi. Enkä muutenkaan ottaisi toista koiraa ennen kuin minulla ylipäätään on asunto, johon koiran saa ottaa. Enkä ennen kuin olisin Netan kanssa ehtinyt kokea, millaista on elää yksin koiran kanssa.


Netta on siis ainakin seitsemän- tai kahdeksanvuotias, ellei vanhempikin, kun toisen koiran hankinta tulee ajankohtaiseksi. Onneksi Nettaa tuskin voi vielä silloin sanoa vanhukseksi. Uskon Netan sopeutuvan. Ja ainakin haluan yrittää. Jos yli 15-vuotias Susku sopeutui Vilkun tuloon, varmasti Nettakin sopeutuu. Suskuhan vietti Vilkun tultua kaksi viikkoa toisella puolella taloa. Toki olen kuullut, että joillain koirilla on mennyt sopeutumisessa pidempäänkin, mutta toivoa on.

En pysty ajattelemaan niin, että sitten kun koirasta X aika jättää voi seuraava koira tulla. Enkä oikeastaan edes halua ajatella niin. Kyllä, koiran elämä on rajallinen. Yksikään koira (tai sen paremmin ihminen) ei elä ikuisesti. Mutta koskaan ei voi silti sanoa, milloin jonkun oma aika täällä loppuu. On koiria, jotka Suskun tavoin elävät vanhoiksi. On koiria, jotka Pirin tavoin eivät koskaan koe vanhuutta.

Tuossa mielessä elämä siis on epävarmaa. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Siksi ei pidä liikaa jäädä näihin koiranhankkimisajatuksiin pyörimään ennen kuin se on ajankohtaista. Tulevaisuus täytyy pitää mielessä, mutta samaan aikaan pitäisi yrittää elää hetkessä. Hah, siinä minulla vielä riittää oppimista... Mutta yritetään. Ehkä yrittäminen joskus kantaa tulosta.


Koirien ikäero tulee olemaan minun mielestäni ihan hyvä. Ainakin olosuhteisiin nähden. Olen ajatellut myös koirien ikäeroasiaa noin yleisestikin. Tällä hetkellä ajattelen, etten haluaisi koiria kovin pienellä ikäerolla. Ei liian isokaan ikäero ole hyvä, ei tietenkään, mutta joihinkin tuloksiin tässä aina vääjäämättä tulee.

Vilkun ja Pirin ikäero oli kaksi vuotta. Nyt minusta tuntuu, että tuo kaksi vuottakin on kovin lyhyt aika. Kaksivuotias koira on kovin nuori. Ja varsinkin vanhemmiten tuollainen ikäero tuskin tuntuisi juuri miltään. Vuoden ikäerosta puhumattakaan. Netan ja Mirun ikäerolla en ehdottomasti itselleni kahta omaa koiraa ottaisi.

Totta kai ikäeroasiat ovat aina tilannekohtaisia. Minä en mieti, millä ikäerolla muut ottavat koiransa. Olen vain miettinyt, mikä minulle tuntuisi sopivimmalta vaihtoehdolta. Ja mitäpä tässä Netan ja Mirun ikäerolla lähtisi enää ketään kritisoimaankaan, vaikka vain Netta on oma koirani. 

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Antipalveluskoiran täsmäisku

Eilen oltiin taas collieiden hakutreeneissä. Välillä tuuli vähän kovemminkin. Sade alkoi onneksi vasta siinä vaiheessa, kun treenien jälkeinen lenkki alkoi olla loppusuoralla. Hyvä niin, sateessa olisi ollut vähän kurjaa kökkiä maastossa.

Netta oli vuorossa viimeisenä ja jälleen kerran etsinnässä oli neljä maalimiestä. Ensimmäisen maalimiehen kohdalla vähän näytti, että Netta lähtisi jonnekin muualle, joten kutsuin sen luokseni. Tällä kertaa valelassie aka antipalveluskoira rekisteröi käskyn ja luokse tultuani pääsi uudelleen ukkoa etsimään. Löytyihän se.

Niin löytyivät loputkin ukot, vaikka Netta näyttikin vähän kaartelevan. Nenäänsä se kuulemma käytti ja mainiosti toimi, hyvä hyvä! Kun treenien päätteeksi jotkut kävivät hakemassa maastosta pois merkit, joilla aluetta merkittiin, näytti Netta katselevan siihen malliin, että "tuolla toi nyt menee, enkö minä pääse etsimään".

Kesäprojektina on tosiaan rullailmaisun (edes alkeiden) opettaminen. Saatiin tähän vinkkejä ja pitäisikin aloittaa ihan sopivien välineiden hankinnalla. Jotain mukavasti kannettavaa Netalle. Vaikka kyllähän se kanniskelee keppejä ja leluja (ja joskus se on todistettavasti kantanut noutokapulaa), joten luulisi tämän asian jotenkin onnistuvan.

Tänään käytiin pitkästä aikaa lenkillä Axun kanssa. Oli aika kiva kesäsää, toivotaan kivoja säitä tälle kesälle yleisesti. Kovin lämmintä ei tietenkään tarvitsisi koko ajan olla, +25 alkaisi ehdottomasti olla jo enemmän kuin tarpeeksi...


maanantai 1. kesäkuuta 2015

Kesä-ämpärilista

Kun kerta muutkin tällaisia tekevät, niin tehdään mekin.  Komeasti sanasta sanaan käännetty otsikko, mutta aika sopiva, eikös juu? Vaan mitäs me aiommekaan kesällä tehdä? Aloittakaamme koulutustavoitteista ja edetkäämme sitten muihin juttuihin.

HARRASTUSPUOLI

Netta
  • Rally-tokon avoimen luokan kyltteihin tutustuminen ja toivon mukaan myös kylttien opetteleminen
  • Eteentulo paremmalle mallille, jotta apuaskelta ei enää tarvittaisi
  • Yleistä takapäänkäyttötreeniä
  • Noutakapulan pitämisen opettaminen
  • Tokon alokasluokan kaukokäskyjen opettaminen
  • Liikkeestä maahanmenon opettaminen niin, ettei käsimerkkiä enää tarvita
  • Haun rullailmaisun opettaminen edes alkeiden osalta

Miru
  • Rally-tokon alokasluokan kylttien opetteleminen
  • Rally-toko kisakuntoon PoKSin kisoja varten
  • Varmaankin takapäänkäyttötreeniä 

Vilkku
  • Ehkä kotitokoilua tai jokin uusi temppu (emmehän voi jättää "vanhusta" vähemmälle huomiolle)

MUUT ASIAT

Netta:
  • Kavereiden näkemistä ja muuta mukavaa
  • Pitkiä lenkkejä, jos sää sen sallii
  • Kaikkea mitä mieleen juolahtaa, koska en tiedä, missä olen ensi syksynä

Miru:
  • Ehkä lenkkeilyä ns. koirakavereiden kanssa
  • Ehkä pitkä lenkki

Vilkku:
  • Ainakin yksi pitkä lenkki

Siinä niitä suunnitelmia (tai lähinnä ajatuksia) nyt on. Katsotaan sitten vaikkapa elokuun lopussa, miten paljon saavutimme vai saavutimmeko mitään.