perjantai 18. tammikuuta 2013

Netan suuri muodonmuutos

Yleisen ideattomuuden äärellä päätin tulla kirjoittamaan Netan sterkkauksesta. Siitä kirjoitin seikkaperäisemmin viime toukokuussa, mutta ajattelin nyt palata aiheeseen. Netta siis sterkattiin 3.5.2012. Netalla oli tuota ennen kolmet juoksut, viimeiset helmikuussa 2012. Juoksuväli oli aika tarkkaan kuusi kuukautta ja juoksut osasivat sotkea harrastussuunnitelmia eikä Nettaa ollut tarkoitus käyttää jalostukseen, joten juoksuista ei kamalammin ollut hyötyä.

Leikkaus sujui hyvin (Netalta poistettiin vain munasarjat). Ekana iltana leikkauksen jälkeen se vinkui kipujaan, mutta parantuminen lähti käyntiin vauhdikkaasti. Netalla ei ollut kauluria, vaan olin tehnyt kaksi haavasuojapukua. Molemmat niistä taisivat tuhoutua Netan hampaissa Netan syödessä niihin reiät tylsyydessään. Tikkien poistokin sujui äidin mukaan hyvin, eikä Netalla kai ollut mitään traumoja siitä paikasta... Sen verran tokkurassa oli leikkauksen jälkeen ollut. Leikkaushaavaa piti puhdistella kaksi kertaa päivässä. Puhdistelua jatkettiin tikkien poiston jälkeen, kun haava yhdestä kohtaa vähän punotti, mutta haava ei tulehtunut. Tikkien poiston jälkeen piti vielä ottaa rauhallisesti muutamien viikkojen ajan, jos oikein muistan.

Sterkkauksen jälkeen
Alkujaan epäilin, ettei Netan turkin laatu tulisi sterkkauksen myötä muuttumaan. Muutokset alkoivat kuitenkin näkyä vasta syksyllä. Lokakuussa luulin, ettei Netta siitä enää turkkia kasvattaisi. On tuo turkki kuitenkin lokakuustakin kasvanut. Se on pehmeämpää ja jollain tapaa paksumpaa kuin ennen. Netalla on entistä muhkeampi kaulus ja niin etu- kuin takajalkoihinkin on tullut eri tavalla karvaa. Kinnerkarvatkin ovat pikkuhiukkasen kasvaneet. Onhan Netta tietysti vielä kaukana monien muiden shelttien turkin muhkeudesta, mutta ei sen turkki todennäköisesti koskaan sellainen tule olemaan. Se on aina Netta, tuo kalju jättiläinen.

Lokakuussa huomasin Netan myös lihoneen. Se näyttää olevan pääsemässä normaalilukemiin (ainakin toivon niin). Taisi sillä jo ennen leikkaustakin olla taipumusta pyöristymiseen. Lisäksi Netta on varsinainen taskuvaras eli se pihistelee nameja taskuista, kun silmä välttää. Ainakin, jos taskut ovat sen ulottuvilla. Näin ollen Netan ruoka-annosta pienennettiin ja se saa agipäivinä vähemmän ruokaa. Joskus Netan annos voi tuntua pieneltä, kun Vilkku ja Miru syövät isompia annoksia.

Luonne Netalla ei ole muuttunut mihinkään suuntaan. Se on edelleen se sama höpsö shetlantilainen kaikkine vikoineen ja puutteineen. Myöskään Vilkku ei aikanaan sterkkauksen jälkeen muuttunut luonteeltaan. Sillä oli myös jossain välissä taipumusta lihomiseen, mutta viime vuosina sitä on ennemmin vaivannut hieman liialliseltakin tuntunut hoikkuus. Onneksi se näyttää olevan normaaleissa mitoissa nyt. Saas nähdä, miten sterkkaus vaikuttaa Miruun, kun sen vuorokin tulee joskus.

Ennen sterkkausta
Tammikuussa 2013
Hauskuutukseksi pistän vielä kuvan Netasta heinäkuussa 2011. Ihan kuin kyseessä olisi eri koira, eikä se sama soopeli, jonka tunnen.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti